Tasapainoa ja joustavuutta elämään
17. maaliskuuta 2016Valmennustyössä parasta on mielestäni intensiivinen asiakastyö, koska valmentajana opin asiakkailtani vähintään yhtä paljon kuin mitä he itse oppivat valmennusprosessistaan. Viimeisin oppini, jonka olen valmentajana saanut, liittyy elämän tasapainoon ja ihmisen joustavuuteen. Näiden teemojen äärellä olen saanut viipyä viime aikoina erityisen paljon ja tällä kertaa pysähdyin kokoamaan ajatukseni tasapainon ja joustavuuden tärkeydestä, suhteesta toisiinsa sekä merkityksestä ihmisen elämän hallinnalle.
Totuus on, että elämää ei voi koskaan täysin hallita, mutta itsemme kautta meillä on voima hallita oman elämämme valintoja ja suuntaviivoja. Elämän kokonaisuuden moninaisuus ja monimutkaisuus helpottuu huomattavasti, kun pyrkii tietoisesti arjen valinnoissaan aina tasapainoon ja joustavuuteen. Nämä kaksi kulkevat vahvasti käsikädessä, sillä joustavuudella luodaan tasapainoa ja tasapaino mahdollistaa joustavuuden.
Tasapainoa tarvitaan niin sisäisessä maailmassamme kuin sisäisen ja ulkoisen maailman välisissä suhteissa. Kaikkea voi olla liikaa tai liian vähän, on kysymys sitten tietynlaisista ajatuksista, käyttäytymisestä, työstä, vapaa-ajasta tai vaikka ruuasta ja vedestä. Oletko muuten tietoinen, että ryppyjen silottamiseen käytettävä Botox-aine on hermomyrkkyä ja ilmeisesti yksi maailman myrkyllisimmistä asioista!? Oikein käytettynä se mitä ilmeisemmin toimii kauneuden ylläpitäjänä, mutta se on kuitenkin pienissäkin määrin tapaavaa myrkkyä. Ja mitä veteen tulee, niin myös sitä voi juoda liikaa. Määrä saisi ilmeisesti olla niin suuri, että normaalisti ihmisen olisi hyvin vaikea jaksaa juoda sellaista määrää. Mutta yhtä kaikki: rajansa kaikella.
Rajat
Ja tämä pätee elämässä aika lailla kaikkeen. Rajat. Jokaisen yksilön on hyvä löytää omat henkilökohtaiset rajansa, jotta pystyy helpommin tasapainottelemaan elämän muutoksissa ja muuttuvissa tilanteissa. Tasapainon löytäminen tapahtuu omien rajojen hahmottamisen kautta ja tämä vaatii itsetuntemusta, kokemuksia sekä avoimuutta omien rajojen tutkimisessa.Liian tiukaksi luomamme rajat estävät meitä elämästä täyttä elämää ja liian löysät rajat vaikeuttavat valintojen ja päätösten tekoa sekä tekojemme tarkoituksenmukaisuutta. Siksi tarvitsemme rajojemmekin kanssa joustavuutta.
Omien rajojen hakemisessa voi lähteä helposti liikkeelle esimerkiksi onnistumisten muistelulla, sillä sen avulla pääsee käsiksi onnellisuutensa lähteille. Muistatko missä vaiheessa onnellisuus/tyytyväisyys muuttui jännitykseksi tai jopa pieneksi stressiksi ja lopulta ahdistukseksi? Siinä on sinulla jokin raja. Onko tätä rajaa mahdollista ja tarpeellista kehittää tai siirtää? Onko tämä raja liian tiukka, eikä mahdollista tilanteen vaatiessakaan joustamista? Vai ovatko rajasi niin vaikeasti hahmotettavissa, että sinun on vaikea tehdä jokapäiväisiäkin päätöksiä? Voisitko lähteä kehittämään tiukkoja rajojasi joustavammaksi ja löysiä rajoja selkeämmäksi, jos saisit siten lisää pelivaraa arkeesi? =)
Oman tasapainon ja rajojen löytyminen helpottaa myös liian joustavuuden ehkäisemisessä, jotta emme uuvuttaisi, rikkoisi tai loukkaisi itseämme. Missä minun rajani menevät? Mihin asti haluan joustaa?? Kuinka paljon pystyn edes joustamaan (vielä)??? Omien ja toistemme rajojen kunnioitus on tärkeää, sillä se suojaa yksilön haavoittuvuutta. Muutostöitä omien rajojensa kanssa kannattaa siis alkaa tekemään vasta kun on itse siihen valmis. Toisten ihmisten tuki ja kannustus auttaa tässä kummasti ja ulkopuolinen henkilö voi auttaa alkuun pääsemisessä esimerkiksi motivaatiotyöskentelyn ja rohkaisun avulla.
Valta itseemme
Vaikka emme voi hallita sitä, milloin kohtaamme rajojamme koettelevia tapahtumia, voimme opetella hallitsemaan itseämme erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempiä asioita opettelemme itsessämme hallitsemaan (esimerkiksi hengityksen hyödyntämistä rauhoittumiseen), siitä suuremman vallan saamme itseemme. Kun pystymme vaikuttamaan mielemme liikkeisiin ja kehon toimintoihin mahdollisimman paljon, voimme vaikuttaa hyvin moneen asiaan myös elämässämme: asenteeseemme, huomion kohdistamiseen, ajatustemme laatuun sekä eri näkökulmien vaihtoon aina tarpeen tullen. Näillä taidoilla voimme ylläpitää tasapainoa elämän myllerryksistä huolimatta.
Elämässä tarvitaan aina joustavuutta, sillä kohtaamamme tilanteet voivat olla hyvin erilaisia riippuen mm. olosuhteista, ihmisistä, kulttuurista ja tapahtumista. Esimerkiksi ihmissuhteissa tasapainottelu on hyvin haastavaa, koska meille on luontevaa pyrkiä ylläpitämään tasapainoa vuorovaikutuksessa ja suhteissa. Ryhmissä, kuten vaikka perheissä, tilanne on tietysti entistä monimutkaisempi, sillä jokainen yksilö tuo vuorovaikutustilanteisiin omat ainutlaatuisuutensa. Neurokirjon henkilöt tuovat vuorovaikutukseen aivan erityisiä piirteitä, jotka vaativat muilta osapuolilta huomioonottoa ja ymmärrystä.
Jokaisen ymmärtäessä oman roolinsa ja mahdollisuutensa tasapainon yhtenä tukipilarina, syntyy oivallus omasta vallasta ja vastuusta itseemme ja ympärillemme. Omien rajojen tunnistus auttaa päättämään mihin saakka olemme valmiit joustamaan ja tekemään kompromisseja esim. perheen yhteisen hyvinvoinnin eteen. Omien rajojemme tunnistus auttaa myös hahmottamaan realistisesti mitä tarpeita meillä on, joiden täyttäminen on ehto tasapainollemme ja hyvinvoinnillemme. Tasapainon nimissä erityisesti ammattilaisten on osattava havainnoida asiakkaan tilanteesta se, tarvitseeko hän juuri sillä hetkellä kannustusta, toivon ylläpitoa, taitojen opettelua vai ns. perseelle potkimista?!
Itsensä kehittäminen
Kehittyäksemme ihmisinä (tai vaikka urheilijoina tai ammattilaisina) meidän on uskallettava osallistua tilanteisiin, jotka aiheuttavat meille epämukavuutta. “Kärsimys kasvattaa” opetti eräs asiakkaani ja oli oikeassa. Rajansa on kuitenkin silläkin. Sietämättömyys on alue, jossa emme enää kasva tai kehity, vaan kulumme. Tästä syystä kehittäessämme itseä tai tukiessamme ja kuntoutettaessamme toisia on meidän oltava tarkkana siinä mitä vaadimme. Ulkoisin silmin tarkasteltuna jokin asia voi vaikuttaa hyvinkin vähäpätöiseltä, mutta se voi sisältää valtavia sisäisiä esteitä ja haasteita.Epämukavuuden ja sietämättömyyden välinen raja onkin tärkeä oppia tunnistamaan, jotta asioita ei tulisi kovin usein opittavan kantapään kautta.
Mutta virheitä elämässä saa ja pitääkin tehdä, sillä niistä me opimme. (Voit lukea tästä lisää blogikirjoituksessani Virheiden pelosta virheistä oppimiseen. ) Meidän ei kuitenkaan ole hyödyllistä toimia koirien tavoin ja alkaa välttelemään asioita, jotka aiemmin ovat aiheuttaneet meille esim. henkistä tai fyysistä kipua. Muuten joudumme rajoittamaan elämäämme valtavasti.
Hyvänä esimerkkinä voin kertoa omaa elämääni rajoittavan tekijän, nimittäin autokolarista aiheutuneet kivut. Alkaessani pelätä ja vältellä kipua jatkuvasti, sain aikaiseksi niiden kroonistumisen eli jatkuvan kivun. Tein valtavasti työtä sen eteen, että suunnittelin elämääni kivuttomaksi, mutta samalla suljin elämäni ulkopuolelle paljon hyvää. Lopulta kipu valtasi melkein koko elämäni ja ajatukseni, sillä siitä oli tullut elämäni keskipiste. Tästä opin, että se, mitä pyrimme välttämään, viekin kaiken huomiomme. Tämä siksi, että ajattelemalla jatkuvasti vältettävän asian välttämistä, ohjaamme aivomme juuri sen asian äärelle, josta haluaisimme niin kovasti eroon. (Ajatus: Vältä kipua vältä kipua! Aivot kuulevat: kipua kipua!)
Itselleni vapautuminen koitti kohdattuani pelkoni ja opetellessani elämään kipujeni kanssa, taistelematta niitä vastaan. Toimimalla yhteistyössä kipujeni kanssa löysin elämääni jälleen tasapainon. Nykyään kivut eivät enää hallitse minua eikä elämääni, sillä päätän itse -joustavasti tilanteen mukaan- kuinka suhtaudun ja reagoin niihin. En ajattele niitä koko ajan, vain tarvittaessa. Tämä onnistuu arvioimalla aina tarvittaessa tilanteen sisältämät vaatimukset ja mahdollisuudet sekä päättämällä tietoisesti itse sen, kuinka suhtautua ja toimia.
Meillä kaikilla on valta ja mahdollisuus valita joka hetki, kuinka päätämme toimia tai olla toimimatta erilaisissa tilanteissa. Vaikka emme voi vaikuttaa useinkaan ympäristöömme ja itsemme ulkopuolisiin asioihin, voimme vaikuttaa siihen, miten asiasta ajattelemme ja kuinka tilanteessa toimimme. Jokaisella on siis valta päättää kuinka elää jokainen merkityksellinen hetki. Jokaisella on valta elää oman näköistä elämäänsä.
Ps. Jos sinun tai jonkun tuntemasi henkilön tulee painittua usein henkisten ja/tai fyysisten kipujen kipujen kanssa, suosittelen lukemaan Antti Heikkilän kirjan “Siunattu kipu”. Kyseinen kirja pelasti minun elämäni ja vapautti taistelusta kipujani vastaan. Tämän kirjan ansiosta voin tänä päivänä jopa sanoa, että olen jopa kiitollinen kivuistani, sillä ne ovat opettaneet minulle niin paljon itsestäni -ja opettavat varmasti jatkossakin. Olen oppinut toimimaan niiden kanssa joustavasti, jolloin voin löytää tasapainoa elämääni vaikeinakin hetkinä. =)
Auta minua kehittämään Nepparia vastaamalla tähän näkyvyys- ja kehittämiskyselyyn ! Suuri kiitos!! =D