Nepsy-piirteinen henkilö ei ole yhtä kuin neuropsykiatrinen diagnoosinsa
16. joulukuuta 2015
Puhumme usein neuropsykiatrisen diagnoosin omaavasta yksilöstä nepsy-henkilönä tai diagnoosin kautta esimerkiksi ADHD-, Asperger- ja Tourette-henkilönä, koska nämä lyhenteet nopeuttavat viestiämme. Näin diagnoosilähtöisesti ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista ajatella, sillä silloin lokeroimme ihmisiä yhden ainoan osa-alueen perusteella. Meistä jokainen on valtava kokonaisuus ihmisyyden eri puolia ja nepsy-piirteet ovat vain osa niitä ainutlaatuisia yksilöitä, joita saan kohdata ja auttaa työssäni valmentajana.
Neuropsykiatrisia piirteitä uskotaan olleen aina ihmisten joukossa, ja oletuksena on, että ne ovat jollain tavoin hyödyttäneet ihmiskuntaa ajan saatossa. Nyky-yhteiskunnan monimutkaisuus ja rakenteet haastavat kuitenkin nepsy-piirteisiä henkilöitä erityisen paljon ja korostuneet haasteet peittävät helposti alleen heidän vahvuutensa. Vahvuuksiaan ei ole muutenkaan helppo päästä hyödyntämään yhä vaativammassa koulu- ja työelämässä, missä ammatillisen/aineosaamisen lisäksi korostetaan usein tarpeettoman paljon esimerkiksi sosiaalisia taitoja. Neuropsykiatriset haasteet ja erityistarpeet eivät kuitenkaan ole niitä huomionarvoisimpia seikkoja nepsy-piirteisen henkilön elämässä, vaan on hyödyllisempää keskittyä itse asiassa siihen mikä sujuu, mikä onnistuu, missä hän on hyvä ja minkä tyyppisissä asioissa hänellä on jopa erityislahjoja. Juuri vahvuuksien avulla onkin mahdollista löytää keinoja kehittää niitä heikkouksia ja haasteita, joihin törmätään esimerkiksi työelämässä.
Ihmisyys, persoonallisuus, elämäntilanteet ja elämänkokonaisuus koostuvat jokaisella meistä hyvin erilaisista elämän mukanaan tuomista elementeistä ja kokemuksista. Itse pyrin aina tutustumaan kohtaamiini henkilöihin ensisijaisesti vahvuuksien ja onnistumisten kautta, sillä ne kertovat ihmisestä enemmän kuin haasteet: vahvuudet kertovat ihmisen perusolemuksesta ja elämän arvoista, motivaatiosta sekä tavasta olla osa maailmaa. Vahvuuksien avulla voimme löytää jokaisen yksilöllisen potentiaalin ja sen sisältämät mahdollisuudet, joiden eteen kannattaa lähteä työskentelemään. Haasteet ovat yleensä vain merkkejä asioista, joissa tarvitaan joko oppimista, tukea tai ympäristön muokkausta, mutta ne eivät sinällään kerro henkilöstä useinkaan muuta kuin sen minkälaisiin esteisiin hänen potentiaalinsa on törmännyt. Haasteet ja heikkoudet voivat johtua usein sellaisista piirteistä, joihin voidaan vaikuttaa osittain helpostikin erilaisilla apuvälineillä tai erityisjärjestelyillä. Tästä hyvänä esimerkkinä autistiset henkilöt, jotka löydettyään kommunikaatiokeinon itselleen, ovat osoittautuneet paljon luultua älykkäämmiksi; heidän puhumattomuuden haasteensa vain toimi esteenä tämän potentiaalin esille saamisessa.
Valmennukseeni tulevalla nuorella tai aikuisella voi olla lähtötilanteessa useita eri diagnooseja ja elämässä kerääntyneitä suuria ongelmavyyhtejä, jotka tulee ottaa huomioon työskentelyssä, mutta ne eivät silti määrittele valmennettavaa ihmisenä. Keskittämällä huomioni asiakkaan vahvuuksiin, löydän yleensä taitoja ja kykyjä joiden avulla on mahdollista helpottaa tai jopa kompensoida haasteita. Onnistumisia bongaamalla ja esiin nostamalla tuodaan myös näkyväksi kaikki se työ, jonka valmennettava on jo tehnyt haasteidensa kanssa. Erityisesti aikuiset valmennettavat ovat usein kulkeneet hyvin pitkän ja kivisen tien ja ovat kehittyneet siksi selviytymisen ammattilaisiksi arjessaan. Pelkkä selviytyminen ei kuitenkaan riitä, vaan jokaisella pitäisi olla oikeus saada elää hyvää elämää, omia vahvuuksiaan hyödyntäen.
Valmennuksessa työskennellään sen eteen, että nepsy-piirteinen henkilö voisi elää pääasiassa hyvää arkea ja joutuisi selviytymään vain elämän vaihteluiden mukanaan tuomista muutostarpeista – aivan kuten kuka tahansa meistä. Kukaan ei halua joutua ainoastaan selviytymään elämänsä jokaisesta päivästä, vaan jokainen meistä haluaa elää turvallista ja ”ihan tavallista” arkea, jossa energiaa jää myös itselle tärkeisiin ja mukaviin asioihin.
Neuropsykiatrinen diagnoosi on varmasti jokaiselle sen saaneelle jonkinasteinen kriisi, joka johtaa asioiden uudelleen pohtimiseen, maailmankuvan uudelleen järjestämiseen ja oman identiteetin päivittämiseen. Jokaisen nepsy-piirteisen henkilön tuleekin saada ennen kaikkea opetella tuntemaan oma piirteistönsä osana itseään ja ymmärtämään sen vaikutuksia arkeensa ja elämäänsä. Näin luodaan pohjaa myönteiselle suhteelle tähän puoleen itsessä, joka kuitenkin on vain osa henkilön ainutlaatuista kokonaisuutta ja yksilöllistä elämänpolkua. Oikean tiedon ja myönteisten kokemusten avulla nepsy-piirteinen henkilö voi kuitenkin kasvaa oman elämänsä mestariksi, joka tulee toimeen diagnoosin mukanaan tuomien haasteiden ja arjen kiperien tilanteiden kanssa – samalla eläen itselleen uskollisella ja kestävällä tavalla.
Auta minua kehittämään Nepparia vastaamalla tähän näkyvyys- ja kehittämiskyselyyn ! Suuri kiitos!! =D
